Bullmastiffi

Onkos täällä vielä muita bullmastiffien omistajia käyttäjinä? Meidän sohvaa valtaa fawn-värinen poitsu, 15kk vanha. Rohmutassun Kennelistä maailmalle lähtenyt. Yhdessä näyttelyssä pyörähdettiin saaden ERI, PU2 ja varasert. Ensi kuussa uuteen koitokseen
Pentuikä meni aivan loistavasti, ei oikeastaan rikkonut mitään, sen takia haaveilenkin jo uudesta pennusta Ja rotu on kuin luotu meille; rauhallinen, mutta tarvittaessa löytyy virtaa kuin pienestä kylästä!

Meillä on kasvamassa 8kk ikäinen punainen bullmastiffi poika Retku. Retku tuli meille Virosta. Meillä sai myös olla huonekalut yms rauhassa, oikein ihmettelinkin kun ei mitään tuhonnut pienenä poikana. Retku on myös hyvin rauhallinen,ei turhia hötkyile,mutta tarvittaessa virtaa kyllä löytyy. Kesällä Retku on osoittautunut kunnon vesipedoksi,ei millään malttaisi tulla järvestä pois kun sinne pääsee.Retku on kyllä oikea sydänten valtaaja.

Meidänkin poika todella rauhallinen luonne, ei tosissaan turhia hösellä. Oletteko ajatellut käyttää poikaa näyttelyissä vai ihan kotikoirana pidätte? Meillä ei ole tarkoitus rueta kiertää paljoa näyttelyissä, muutamissa jos täällä lähellä sattuu olemaan. Ihan kiva saada tuomarin mielipide onko Retu lähelläkään rotumääritelmää Me kuvattiin nyt 12kk:n ikäisenä Retun kyynäret, ihan oli terveet 0/0. Sitten 18kk:n ikäisenä lonkat, turha odottaa A/A lonkkia mutta olisi edes B/B.. Minkä nimisestä virolaisesta kennelistä teidän rakki on? Onko minkä kokoinen nyt tuon ikäisenä? Ja mitä ruokaa te pojalle syötätte?

Retku on ihan koti ja harrastuskoira,koska meidän Retkulla ei ole papereita. Retkun isä on paperillinen uros Pesaparki Don, mutta sen emällä ei ole papereita. Samassa perheessä asuvia koiria ovat ja vahinkolaukaus oli tuo pentue. Isän suku onkin hyvin mielenkiintoinen,sieltä löytyy paljon ulkomaisia koiria.
Retkusta tulee isona mammutti,se on jo nyt 70cm korkea ja painoa 50kg.En usko,että enää kasvaa korkeutta,kun ei ole enää takakorkea,mutta massaahan kerätään vielä.Tämä suuri koko oli kyllä odotettavissa,kun molemmat vanhemmat ovat suuria.
Retku syö Frank'sin large breed puppyä pääasiassa,lisäksi saa raakoja luita ja toisinaan myös raakaa lihaa,kun meillä toinen koira Barffaa.
Minäkin olen ajatellut kuvauttaa tuon ihan omasta mielenkiinnosta,jahka ensin kasvaa aikuiseks. Minkä kokoinen sun ruttulärvi on ja mitäs teillä syödään? Onko pysynyt terveenä?

Me ollaan syötetty ProFormancen Large Breed Puppya ja hyvin on meille sopinut. Ihan ollut terveenä koko pienen ikänsä. Retu on nyt n. 67cm, toivottavasti ei hyvin enää kasva kun rotumääritelmä tulee vastaan Ja painoa oli 1,5kk sitten 51kg, saattanut joitakin kiloja siitä tulla painoa. Hoikka poika tämä on, kasvattajakin sanoi että muutaman kilon vois Retu saada lisää painoa. Mutta mieluummin laiha kun lihava, katsoo nyt kun massaa alkaa tulla.. Retu on ollut aina kunnon honkasääri, pentueesta korkein ja pitkäjalkaisin Ja ruoka maistuu liiankin hyvin, tuolla pojalla on pohjaton vatsa. Ihania ne kuolajojot kun poika katso meidän syömistä! Ruokahalu on kyllä hyvä noissa näyttelyissä, seisoo nätisti kun on ruokaa tarjolla Ja kunnon vahtikoira, hirvee mylviminen alkaa jos pihalla kulkee ihmisiä, me asutaan maalla jossa harvoin kulkee ketään ulkopuolisia.

Joo todellakin parempi,että on hoikka kuin lihava! Meidänkin Retku on pidetty hoikassa kunnossa,jos itse saisi valita niin tulis varmaan läskiks,kun on kamala ruokahalu,heh. Meillä tuo korkeus on jo nyt yli rotumääritelmän ja paino menee varmasti myös roimasti yli,kun nämähän ovat vasta aikaisintaan pari vuotiaina "valmiita". Meillä tosin ei ole ressiä korkeuden ja painon suhteen sinäänsä,kun näyttelyihin ei koskaan mennä.

Retkulla on myös kova vartiointivietti,komealla haukunnalla ilmoittaa jos joku menee pihan ohi.Vahtiminen tuli esiin jo ihan pentuna ja kyllä meitä nauratti kun selkäkarvat pystyssä niin äijjänä haukku jos joku uskalsi lähestyä sen aluetta. Me asutaan myös sen verran maalla,että täälläkin on hyvin rauhallista yleensä. Tosin kesäkuussa joku hiippari oli eksynyt yöllä meidän pihaan,mutta sille tuli ilmeisesti kova kiire kun molemmat koirat louskutti olkkarin ikkunassa,siinä oli kyllä unenpöpperöinen mamma pojistaan ylpeä. Mitään hiippareita ei tänne haluta. Tutut ihmiset Retku ottaa aina häntäheiluen kuolapusujen kera vastaan,mutta ei kuitenkaan jää ympärille hösläämään kuten meidän toinen koira.

Harrastatko muuta ku näyttelyitä?Minkäs verran lenkkeilette? Minä odotan innolla sitä maagista vuoden ikää,että saatais Retku mukaan mun ja Rontin kanssa myös pitkille lenkeille. Kuinkas teidän Retu tulee vieraiden koirien kanssa juttuun?

Ei harrasteta sinänsä mitään, metsässä käydään joka päivä juoksemassa. Ja meillä on aina koirat irti pihassa kun mennään ulos niin hankala sanoa paljonko lenkkeillään
Retulla ainakin kasvattajan mielestä todella upeat lihakset jotka näkyy hyvin kun ei ole sitä painoa tullut eteen.
Koirien kanssa tullut tosi hyvin juttuun, paitsi tässä muutama viikko takaperin meidän pihalle tuli joku uroskoira omistajansa kanssa. No Retun kanssa tultiin juuri talon takaa ja kun Retu huomasi sen koiran niin juoksi suoraan sen kylkeen kiinni! Ei mitn tappelua tai mitään, suoraan vaan kiinni
Sain juuri ja juuri revittyä sen leuat irti siitä toisesta koirasta joka itki kauhuissaan, iso koira oli se toinenkin. Vein Retun sisälle ja tulin ulos kysymään toisen koiran vointia. Nätit reiät oli kyljessä. Onneks se omistaja oli myötämielinen ja sanoi että mitäs tuli meidän pihaan...
Retu puolusti aika järkyttävällä tavalla omaa reviiriään :/ Meillä on tuossa talon seinässä kyltti VAROKAA KOIRAA, toivottavasti tajuavat varoa!
Ennen ei ole ikinä tehnyt tuommoista, kaikkien koirien kanssa pitäisi leikkiä. Ikä alkaa näköjään olla siinä että oma piha pitää vartioida..
Minä olen odottanut sitä uhmaikää, jota ei taida tulla ollenkaan... niin kiltti vauva ollut aina että!

Meillä oli tossa keväällä "mörköikä" kaikki uudet asiat lenkillä hämmästytti/kummastutti/haukututti,mutta se vaihe ohitettiin,kun jatkoin vaan aina reippaasti lenkkiä,olin kuin en huomaisikaan Retkun mörköjä. Lisäksi Rontti näytti reippaudellaan Retkulle mallia tyyliin,että "hei mitä sitten jos meidän lenkkipolulle on ilmestynyt yön aikana kaivuri,sehän on ihan normi homma!"Tuli taas itse palattua menneisyyteen,kun aikoinaan minulla oli cockeri joka pelkäsi pentuna ihan kaikkea.Siinä oli todella suuri työmaa saada se sosiaaliseksi ja reippaksi. Cockerin jälkeen taas tuli Rontti (bullmastiff&pitbull-mix) joka ei ole koskaan pelännyt mitään.

Nyt meillä on Retkun kanssa vielä hieman kesken se miten ohitetaan vastaantulevat koirat..meillä päin kun erittäin monet koirat (lue: lähes kaikki) ovat remmirähisijöitä.Retkuhan sitten pentuna keksi,että vastaantulijat moikataan haukkumalla,tämä taas on käytös mitä minä en hyväksy laisinkaan vaikkakin Retku on yleensä aina iloinen kun haukkuu vastaantulijoille. Testasin monia erilaisia menetelmiä nameista kontakti harjoituksiin ja tuntui,että mikään ei toimi. Sitten kokeilin ottaa Retkun sivulle tiukkaan naruun ja sanon aina "sivu ja nätisti".Jos ehdin tehdä tämän ennen kuin toinen koira rähjää,niin Retku ei rähjää ja pompi ollenkaan. Jos taas Retku saa olla pitkässä löysässä narussa niin haukkuu aina jos toinen koira avaa ääntään. Ja AINA kun ohitus onnistuu hyvin,niin kehun Retkua ihan mielettömästi ja vitsit ,että se koira on itsestään ylpeä Kasvaa monta senttiä isommaksi ja häntä heiluu vimmatusti ja ruttulärvi hymyilee! Tässäkin asiassa minulla itselläni oli opettelun paikka,kun taas meidän Rontin olen opettanut pienestä asti ohittamaan vastaantulijat löysällä narulla,ellen erikseen sano "saa moikata". Mutta niinhän se menee,että se mikä toimii yhdellä,ei välttämättä toimi toisella,kuten ei meidän pojilla vaikka yhdessä paljon lenkkeilevätkin.

Aika räväkästi teidän Retu kyllä puolusti pihaa,jos kävi suoraan kii,mutta toisaalta se on TEIDÄN piha,siis Retun reviiri. Etenkin jos asuu korvessa ja yllätysvieraat ovat harvinaisia,niin ei sinäänsä mikään ihme tuo reaktio,vielä kun samaa sukupuolta vierailija oli.

Minäkin odotan mielenkiinnolla,että tuleeko vielä se päivä millon otetaan toisistamme Retkun kanssa mittaa,saas nähdä. Jotenkin en usko,kun Retku ei ole kertaakaan yrittänyt alistaa ketään meidän perheen ihmisiä,ei edes muksuja. Meidän Rontti taas yritti pökkiä ihmisiä(kaikkia) ihan pienestä asti,mutta koskaan ikinä en ole senkään kanssa joutunut vääntämään tosissaan johtajuudesta ja pökkiminenkin saatiin pian kitkettyä pois. Jotenkin en usko Retkunkaan kokeilevan,kun se on niin paljon pehmeempi kuin meidän Rontti. Aika näyttää..

Onko se teidän toinen koira uros vai narttu?

Täällä on uusi bullmastiffi tyttönen kuudessanne!

Tervetuloa kuolaturpien iloiseen joukkoon! Kerro toki lisää teidän neidistä

Esittelysivulla on pitkä juttu tästä mun porsaasta! Mutta toki jos tulee mieleen jotain mitä siellä ei lue, niin kysykää ihmeessä!

Meidän toinen koira Wilma on tyttö, saattoi sekin tosin vaikuttaa siihen tilanteeseenkun toinen uros tuli meidän pihaan. Omaa tyttöä puolustetaan Mutta ihmetytti silti tuo käytös, näyttelyissäkään ei ole ikinä ärissyt kenellekkään, kaikkien kanssa on ollut kiva leikkiä.. Mutta bullmastiffillahan on kova reviirivietti, riippuu tietysti koirasta. Luin että saattavat puolustaa reviiriään turhankin kovasti.. No toivotaan että oli viimeinen kerta tuo

Kirjoittelenpa pitkästä aikaa meidän Retkun kuulumisia:

Meidän Retkusta tosiaan näyttää kasvavan mammutti,,,Retku täyttää marraskuun alussa 1v ja jo nyt sillä on painoa 65kg!
Retkua olen pitänyt hoikassa kunnossa,että ei tule ongelmia lonkkien ja kyynärten kanssa,mutta poitsu vaan on jo nyt ylittänyt rytisten rodun korkeus sekä paino määritelmät. Saa nähdä mikä on sitten lopullinen paino,kunhan alan liikuttaa kunnolla ja saadaan lihasmassaa koiralle. Enää sille ei ole tullut korkeutta lisää,eikä varmasti tule, on jo takakorkeus hävinnyt tyystin. Kaikin puolin on kyllä ollut hauska otus tuo meidän jätti. Pientä keskustelua on tullut Retkun kanssa koirien ohituksista,kun intoa on kuin pienessä kylässä aina kun tulee joku nelijalkainen vastaan. Tämä tosin on sinäänsä täysin ymmärrettävää,kun meillä päin vieraat koirakamut on niin harvinaisia.

Vartiointi vietti Retkulla on kova, meidän pihaan ei kyllä tule kukaan huomaamatta. Tämä on tosin mielestäni oikein kiva ominaisuus koirassa,pysyypähän ei toivotut vieraat loitolla,heh.
Omalle väelle Retku taas on oikein sylivauvva,tosin onneksi on jo tajunnut,että ei mahdu kokonaan syliin vaan on tyytyväinen ku saa pään ja etutassut syliin.

Mukavaa syksyä meiän puolesta kaikille tuhmastiffeille!

Vähän kuulumisia meiltä. Elikkä, nyt on poika kuvattu kaikin puolin terveeksi:
Kyynäret 0/0
Lonkat A/A
Ei sivuääniä sydämessä
Silmät terveet

Oon kyllä niin iloinen miten terve poika meillä onkaan, ainakaan noilta osin ei pitäis ongelmia tulla

Retu on kasvanut ja kehittynyt kovasti, nyt täytti juuri 2 vuotta. Launtaina käytiin taas näyttelyssä saaden EH. Tuomari sanoi että tarvitsee vielä aikaa kehittyä. No, onhan tässä vielä tosiaan aikaa neljään ikävuoteen asti ennenkuin ollaan valmiita hidasta mutta varmaa kehitystä!
Viime kesänä tosin sai jo SERT ja VSP vaikka oli ihan penska vielä, joten potentiaalia löytyy kuitenkin. Kesää odotellaan ja metsässä juoksennellaan kovasti, virta ei kyllä pojasta lopu ihan hetkessä.

Eli tässä Martan kuulumisia:

Nyt on kesäloma alkanu eikä pariin kuukauteen mennä Martan kans enää mun koulunì asuntolaan, mutta mikäs siin lämpiminä kesäpäivinä takapihan pellolla kirmatessa. Martta voi siis hyvin ja talviturkitki heitettiin yhdessä menemään! Paimion hiekkakuopilla käytiin uimassa tossa pari viikkoa sitten ja voi sitä riemun määrää mikä pisti Martan onnesta soikeaksi päästessään rannalle kahlaamaan ja leikkimään kaverin kanssa!

Martan 6v. synttäritkin alkaa lähestyä pelottavanki nopeesti... Ei kyllä uskois Marttaakaan niin vanhaksi käytöksen perusteella Samanlainen kakara se on ku aina ennenki ja kauhee ad/hd tyttö.

Eli oikeen hyvin meillä menee täällä maalla auringossa, yhdessä nurmikolla köllötellessä . Ei siis valittamista.

Heippa! Heti pisti silmään bullmastiffin omistaja siilinjärveltä! Olen onkinut rodusta tietoa ja kovasti vaikuttaisi juuri siltä mitä haen. Olisi kiva kuulla vaikka enemmänkin tai jopa tavata Ei taida montaa bullmastiffia asustaa siilinjärvellä?? Sähköposti osoitteeni on heidi.hart@netti.fi jos haluat ottaa yhteyttä