Ennakkoluulot

Kuvatopicissa tuli puhetta siitä, miten ihmiset suhtautuu moniin molossirotuisiin varoen ja suorastaan hysteerisesti. Kuinka moni on törmännyt tällaisiin ihmisiin?

Omaan nössöön Beniin ei sen kummemmin suhtauduta muuta kuin kokoa hämmästellään. Varsinkin kun herra on harmaantunut hienosti, niin näyttää hyvinkin leppoisalta kaverilta nykyään. Joskus vain heitetään läppää siitä miten se syö lapsia aamupalaksi mutta ihan huumorilla ne on.

Tuohon Nolaan sitten taas suhtaudutaankin eri tavalla. Alanoa ei ole kukaan tiennyt vielä, mutta Nolan ulkonäkö on lähemmäs presaa tai corsoa, hitusen pittiäkin ehkä. Tämän vuoksi moni katsoo Nolaa varoen, mutta vain oma suku on uskaltanut sanoa jotain koirasta. Kummini tokasi, että eikö minua pelota koskaan että Nola nappaa kurkusta kiinni.. Kuulemma on niin pistävä katse, suorastaan hullunkiilto. Äiti taas päivittelee usein että pitää hommata vakuutus jos koira hyökkää jonku päälle, sen kanssa kuulemma tulee vielä ongelmia. Ei kukaan Nolasta alussa mitään sanonut, nätti oli. Nyt kun ikää alkaa tulemaan niin hulluhan se on.

Jeppistä. Meillä on kokemusta todella paljon silloin kun talossa asusteli amerikanbulldoggien tilalla vielä amerikanpitbullterrieri-kaksikko.
Meillä meni eräs tilanne aivan yli rajojen, niin, ettei sitä voinut enää olla huomioimatta.

Olimme normaalisti Ricon kanssa lenkillä, Rico oli tuolloin 3 vuotias rauhoittunut poitsu jo.
Vastaamme käveli keski-ikäinen nainen kahden lapsen kanssa, ja huomasin kuinka nainen veti lapset toiselle puolelleen.
No, ei siinä mitään. Ajattelin että otan Ricon myös vastakkaiselle puolelle, ettei sitten tule liian pelottava tilanne ainakaan lapsille jos eivät koirista pidä.
Kohdalla sitten nainen pyyhälsikin eteeni, potkaisi koiraani suoraan rintakehään ja alkoi huutamaan "Tuo vielä kerrankin tuo lastentappaja omieni lähelle niin pidän huolen että koira lopetetaan välittömästi!"
Ensimmäiseksi ajattelin Ricoa mutta herra istui hölmistyneen näköisenä vieressä ja ilmeisesti ei itsekään oikein tajunnut mitä tapahtui.
Nielin kiukkuni ja yritin mahdollisimman rauhallisesti sanoa "On sulla ainakin hieno esimerkki lapsilles miten koiria kohdellaan. Toivottavasti teille ei omia tule." Ja jatkoin matkaa Ricon kanssa.

Ja jestas että olen kiitollinen siitä, ettei Rico ehtinyt oikeen tajuamaan mitä tapahtui, sillä tuollaisessa tilanteessa jos on vähänkin suojelevaa sorttia, niin olisi voinut naisen kenkä hukkua äkkiä kitusiin

Edellisten koirien lisäksi myös nykyinen AB narttu, joka ei ole vielä ihan vuottakaan, on alkanut saada kommentteja osakseen. Myös kadunpuolen vaihtajat ovat tulleet pikkuhiljaa kuvioihin.
Ainakaan omasta käyttäytymisestä ei pitäisi olla kyse, sillä aina jos näen ihmisiä tulevan vastaan, Jade tulee automaattisesti ihan viereen kävelemään ja käskystä vielä vastakkaiselle puolelle. Jos näen että ihminen on epävarma, pysähdymme tien reunaan siksi aikaa odottelemaan että vastaantulija on päässyt ohi.
Kuitenkin ymmärrän sen että kuka tahansa voi pelätä ihan minkälaista elukkaa vain, niin en tietenkään halua tahallani lietsoa pelkoa kenellekään.

Homman nimi on kuitenkin se, että tässä maailmassa löytyy ennakkoluuloja varsinkin tällaisia voimakkaampia ja massiivisempia rotuja/koiria kohtaan.
Kaikki varmasti lähtösin näistä jotka eivät ole saaneet koiraa pidettyä hallinnassa, joten pyritään myö ainakin pitämään omamme loppuun saakka, niin voidaan olla ylpeitä ihanista mullikoistamme

No huh mitä porukkaa ja juu onneksi Rico ei tajunnu

No aika samaa rataa mulla on menny eli pentuna söpöjä ja isona tappajia. Eniten juuri siitä on sanottu että eihän tuollaisia saisi edes omistaa ja nehän on tappokoneita jne. mutta huvittavinta kyllä kaikkein eniten kadun puolen vaihtajia on tullut vastaan kun ulkoilin Ranskanbulldoggi urokseni kanssa (nyt jo edesmennyt) ja paljon kauhistuneita katseita myös ja jos uskalsivat sanoa jotain kysyivät aina miksi tuo murisee mulle

ja lapset saattoivat ihan karkuun juosta kiljuen

Presoista eniten huomiota saavat tottahan toki nuo typistyksillä olevat mutta koska nykyään asustellaan tosiaan metsässä niin julkiset esiintymiset ovat harvassa. Mökki naapuri on tehnyt selväksi kuinka ei voi sietää koiriani ja kerran kännissä uhkasikin ampua ne haulikolla Voitte kuvitella kun oli 4 koiraa pihalla naapurin ukko tulee aidalle pelkkä pyyhe päällä pienessä maistissa uhoamaan ja mammalla hermot kireellä kuinka nuo kävivät kierroksilla kiitän luojaa siita aidasta... ei tainnu äijäkään oikein hiffata minkä riskin otti koska siihen ei olisi paljoakaan tarvittu että nuo olis lähteny käsistä

Ei herraisä tuota Ricon tapausta Tuossa tilanteessa olisi mullakin ollut hieman kiukun pitelemistä.

Saas nähdä millaiset on meidän tulevat naapurit, toivottavasti ei ala mitään valituksia satelemaan tyhjästä.

Näin on.. No, ite ainakin voisin veikata että hiljaiset on naapuruston valitukset kun tulevassa naapurissa asustelee lapsiperhe josta löytyneen yksi pitti ja sitten olikoha borde..

Tässä vaan mietityttää tuosta tapauksesta se, että jos heidän perheeseen on ajansaatossa koira tullut, niin liekö on jo hyökkäyksiä käynyt omaa perhettä kohtaan jos kohtelu on samanlaista.. Tollasilta vaa vois kiertää ne loputki koirat on sitten "tappaja"-mallia tai ei

Meilläkin tämä Mosku on saanu epäluulosia silmäyksiä lenkillä ja muutamat naispuoliset ihmiset vaihtaa autotien yli toiselle puolelle katua kulkemaan.. (pari kertaa oon ihan käänytynt sitten katsomaan niin on tullut takasin samalle puolelle katua koska oli menossa toiseen suuntaa..eli ihan varpilla johtu meistä puolen vaihto ) ..vaikka Moskuhan on rauhallinen hömppä joka ei paljon kiinostu muista. (näkeehän sen ilmeestä jo tuossa avattaressa millanen se on )

Kerran pisti kyllä sitten kiehumaan kunnola, mutten saanut oikein vastalausetta heitettyä kunnollista.. Meitä vastaan kun tuli nainen pienen tytö kanssa vastaan..Mosku rauhassa nuuski tienpientaretta eikä vilkaissutkaan tulijoihin niin tämä nainen kun näki meidät niin ohjasi tytön toiseen laitaan tietä ja sanoi että Varo isoa koiraa, iso koira on vihanen se puree.. ja sit hymyili mulle oikein epävarmasti..

Naapuri sitten kiertää kauempaa jos tulee vastaan, ihan vierestä ei suostu kulkemaan.

Onneksi! näitä huomautuksia ei ylensä tule, suurin osa kuitenkin positiivista mitä kuullaan jos joku sanoo jotain.

Joo meiltä kysytään ekaks minkä rotuinen tuo on ja sit kun kuulevat niin yleensä vastaus on että "nuohon on niitä tappajakoiria"... Mua rupee v*tuttaa aina ihan kamalasti ja vastaan niille ettei ne mitn tappajakoiria ole, vaan todella mahtavia perhekoiria. Ja kerran joku mummo kysyi meidän seropin Wilman rotuja ja vastasin että sakemannia ja bullmastiffia niin siihen mummeli tokaisi että "ai siinä on sitä tappajakoiran verta!" ja lähti nopeasti pois. Huoh.. No pitää antaa näiden "asiantuntijoiden" olla omassa arvossaan, saavat rauhassa pohdiskella näitä koiramaailman juttuja

Minäkin saan toisinaan pitkiä katseita osakseni kun lenkkeilen yksin kahden koirani kanssa. Ehkä olen hieman epäluotettava näky monien mielestä,kun olen pieni naisihminen kahden ison koiran kanssa. Mutta ovatpa monet ihmiset jääneet höpöttämäänkin "kuinka onkin niin kilttejä ja hyvä tapaisia nuo sinun koirat" ja "mitenkä oletkin saanut ne opetettua noin hyvin vaikka ovat nuin suuria ja pelottavan näköisiä".. Monesti tokaisenkin hämmästelijöille,että kun meikäläisen kokoinen ihminen pärjää hyvin 600kg hevosenkin kanssa niin miksei sitten parille hurtallekin pärjäisi kun viitsii vaan käyttää koirien kanssa aikaa.Eihän sitä hevosenkaan kanssa voimalla taistella vaan auktoriteetti ja reilu johtajuus siinäkin määrää.

Joskus olen kyllä hieman maininnut joillekin typeryksille,että olisi ehkä järkevää tutustua ensin rotuihin muuallakin kun iltasanomien lööpeissä ennen kuin alkaa arvostella kenenkään rotuvalintoja. Kun joillakin ihmisillä on helvetin hienoja mielipiteitä bullmastiffeista ja piteistä tyyliin "tappaja koirat". Tällaisessa tilanteessa muistan myös aina kysyä kuinka moneen elävään rodun edustajaan ko henkilö on tutustunut. Joskus myös taivastellaan,että miten ihmeessä tuollaiset koirat voi elää lapsiperheessä. Hassua kun meidän koirat suorastaan rakastaa lapsia. Päiväkodillekin kun mennään niin kaikki lapset juoksee aina kilpaa taputtelemaan Ronttia. Mutta ehkäpä siellä onkin kasvamassa uusi sukupolvi joka hullaantuu molosseihin,eikä joudu lukemaan lehtiä,kun huolehdimme kaikki omista kuolaturvistamme täysin rinnoin. Eikös niin.

Sitäpaitsi minä ainakin olen omat koirani valinnut itseäni varten,omiksi perjeenjäseniksemme ja minun harrastus kavereiksi. En naapureiden,sukulaisten tai ventovieraiden ihmisten mieliksi.

Oon kanssa ite saanu kuulla Kiran kanssa lenkkeillessä kaikennäköstä kommenttia...
Tappajakoira, hullu, pitäis lopettaa yms... Monet kanssa vaihtaa puolta tiellä kun tullaan vastaan....
Kirakin kuitenkin tollanen löllykkä ja häntä heiluen menos ihmisiä vastaan. Inhottaa noi ennakkoluulot..

Ollaan kyl onneks saatu monta ihmistä muuttamaan mielensä bokserista kun ollaan liikenteessä oltu.

Tänään kävi tosi positiivinen hetki meillepäin..

Pieni lapsi juoksi ihan pää kolmantena jalkana kohti Jadea ja Jade tietää että jos lapsi tulee, niin käydään maate.. No, neitihän sitten loikoili ja nautti hetkellisestä rapsutuksesta selällään ketarat ojossa.. Tämän lapsen äiti tuli paikalle ja taivasteli että miten poika nyt noin lähti vieraan koiran luokse.
Sitten nainen alkoi ihmettelemään että miten kiltti hauva onkaan, vaikka pelottavalta näyttääkin. Kysy ummet ja lammet rodusta, kertoi ennakkoluuloista jotka kumosin parhaani mukaan niillä mitä tiesin faktaksi.
Lähtivät tosi hyvin mielin ja uskaltautui lapsen äitikin vähän hölmöltä luppakorvalta näyttävää huulet silmillä roikottavaa luupäätä rapsuttaa
Ei siinä voinut muuta ku itsekin hymyillä.

Nää on näitä hetkiä ku muistaa, ettei kaikki vieraat ihmiset, on sitten ennakkoluuloja tai ei, ole niin ahdasmielisiä etteikö käsitystä voisi muuttaa omalla koiralla mahdollisuuden tullen

Ei näille jutuille voi kun nauraa!
Itsellekin käyny jos jonkinmoista yhteensattumaa tällaste ihmisten kanssa. Viimeisin ehkä oli kun kävelin Martan kanssa Turun keskustassa ja meidän ohi kulki kolme noin 25-vuotiasta miestä ja ohi käveltyään miehet pysähtyivät ja keskimmäinen huusi vihaisesti noin viiden metrin päästä että "v***u jos toi koira puree mua ni mä ammun sen!". En tietenkään sitten pystynyt vastustamaan kiusausta ja tokaisin mihille takaisin "älä pelkää, ei se pilaantunutta lihaa syö"

^
Meidän uudet naapurit on kyllä eläinrakkaita, monilla on tai on ollut koiria. Tosin vastapäässä asuvalla mustalaisperheellä lapset kyllä tykkäsi silitellä Beniä, mutta vanhemmat huusivat pois lapsukaiset. Ko. perheen isäntä kyllä heltyi kehumaan Nolaa. Eli kaikinpuolin hyvät naapurit saatiin

Heissan vaan kaikille olen uusi täällä !

Me saimme kuulla heti "tappajakoirasta" kun kerroimme mieheni isälle että minkä rotuinen pentu meille tulee. Meille siis kotiutui viikko sitten Mastiffin pentu. Mieheni isä totesi samantie kun kerroimme mikä rotu meille tulee että "eikös se ole se sama tappajakoira rotu joka on tappanut jo monta ihmistä?". Hän nyt on ollut aina muutenkin sitä vastaan että hankkisimme koiran. Hän on alusta asti koko ajan vihjaillut tyyliin että ette te sitä osaa kasvattaa , kyllästytte siihen kumminkin , eihän se ole kiva kun ei voi minnekkään lähteä kun on koira jne. Hihat meinasi jo itellä vähän kärähtää joten totesin vaan että ei Mastiffit ole ketään tappanut ne on lempeitä jättiläisiä luonteeltaan. Aina kun näen tätä ihmistä hän alkaa aina kyselemään kaikenlaista koiramme hoidosta ym. Sitä hän kritisoi kovasti kun mieheni kertoi hänelle ettei koiraa saa kamalasti lenkittää pentuna ettei tule lonkka ym muita vikoja. Siitä hän kyseli tyyliin että no kannatteko te sen sitten joka paikkaan ja kannattaako nyt ottaa tuollaista koiraa joka on heti sairas. Tekisi mieli vaan todeta että hittoako se sulle kuuluu mutta ei nyt ihan viitsi kun sen ihmisen kanssa on pakko tulla toimeen.
Tiedän kyllä että hänen ennakkoluulonsa johtuu siitä kun mieheni siskolla oli koira jota hän sai olla koko ajan hoitamassa kun perheellä ei ollut aikaa koiralle ja he matkustivat paljon.

Anteeksi heti meni ensimmäinen kirjoitus hieman OT:iksi..

Ensimmäinen koira on aina se vaikein saada lähipiirin ihmiset hyväksymään
Muistan sen omalta kohdalta aikoinaan myös..oma äiti oli kai se pahin(ajatteli tietysti että kaikki reissut se on hoidossa heillä), toisen kohdalla sitten vähän murahti ja kolmas menikin jo ilman kommentteja Eipä sit ollakaan kyl yli kolmeen vuoteen yhdessä matkusteltukaan muualla kuin koiranäyttelyissä

Meil ei onneks onneks ihan noin järkyttävän agressiivisia kommentteja ole vastaan tullut!
Ihan kamalaa jos joku tulisi potkaisemaan koiraa, ei meikäläinen ainakaan kiukkuaan siinä vaihteessa
nielisi
Meil tigran kans koettu vaan kävellessä sitä että ihmiset hyppää toiselle puolelle tietä, toki mulla tigran lisäks myös leonberginkoira kans mukana, varmasti miettivät pystyykö toi tyttö pitämään kahta isoa koiraaa hallinnassa
Kesällä käytiin tigran kanssa kesäkadulla ihmisvilinässä kävelemässä muutaman kerran, toki sai hyvin "tilaa" kävellä, sen verran ihmiset väistää ja kauhistelee kuinka iso koira
mut mukava oli huomata että myös hyvin moni ihminen uskaltautui kyselemään rodusta ummet ja lammet ei tääl hirveitä ennakko luuloja näytä olevan, tai ne pahimmat eivät sitten ole sattuneet onneksi kohdalle
Koirapuistossa näkee myös hyviä ilmeitä ihmisillä kun Tigralla tapana työntää koko pieni päänsä ihmisen syliin ja haistella suu ja korvat, moni ei uskalla liikahtaakaan tääl se varmasti on tigran koko mikä pelottaa ja monet tokaisee omalle koiralleen että "elä mene tuota kaveria ärsyttämään, käy sulle tosi huonosti..."
Kommentoin vaan että kovasti saa töitä tehdä ennenkun saa Tigran suuttumaan

Se on aina niin kumma että vaikka olisit jo aikuinen, asuisit omassa kämpässä ja oma elämä eri paikkakunnalla, niin silti saa kuulla porukoilta vastustavia kommentteja koiranhankintaan
Nolan hankinnastahan en edes sanonut mitään, vain kummitädille joka raahasi emännän meille kylään kun Nola oli jo kotiutunut. Eka oltiin että hä, sitten lässynlässyn, ja kun se kasvoi ja luki itse rodusta netistä niin alkoi ennakkoluulot. Välillä se on mamman rakas ipana, välillä se kuulemma voi tappaa jopa Benin..

"välillä se kuulemma voi tappaa jopa Benin.."

illan naurut

Vastaantulijat lähinnä meinahtaa purskahtaa nauruun, kun me tullaan vastaan. Helga on kieltämättä hupaisa näky, mun mielestä siitä on katu-uskottavuus kaukana, varsinkin kun se kulkee pallo suussa. Lisäksi Helga ei juuri koskaan vedä, vaan kulkee hihna löysällä vierellä tai hieman takana, joka antaa vaikutelman rauhallisesta koirasta. Voisi olla vastaantulijat eri mieltä, jos se kiskoisi kuola roiskuen, remmi tiukalla eteenpäin.
Lapset ei pelkää vaan haluaa silittää. Ja sitten on kehuttu myös lihaksikasta koiraa.
Mä olen kyllä lenkeillä aika sokea ja ei hirveästi tule kiinnitettyä huomiota vastaantulijoiden reagointiin, eikä niin kiinnostakkaan, pelätkööt jos mieli tekee tai olkoot pelkäämättä, ihan se ja sama.

Mein Dogo Argentino narttu ei kyllä oo pahemmin saanut osakseen muutakun ihailuja.. markkinoillakin yleensä kaikki tulee silittelemään neitiä. satunnaisia tietysti saattaa olla joitakin kauhistelijoita, mutta en osaa välittää.. sillonkun neiti meille tuli niin joku sanoi että miten uskalletaan ottaa tappaja kun meillä on pieniä lapsia?! Vastaus kuuluu että parempaa perhekoiraa meille ei olisi voinut tulla. Kestää niin paljon lasten kanssa ja on loputtoman kärsivällinen. nuorimmainen jopa satunnaisesti nousi seisomaan ja kävelemään meidän Namidan avustuksella. Namida ainakin on rotunsa edustaja joka rakastaa lapsia ja niiden seuraan hakeutuu.